Olen ollut pitkään uupunut. Niinku oikeasti t-o-d-e-l-l-a loppu. On ollut liikaa kuormaa. (eniten henkistä kuormaa) Tein itselleni mökille pienen kesäpesän, jossa saan olla omassa rauhassa. Tämä mökillä olo on tehnyt hyvää. Saa olla omaan tahtiin. Levätä. Tehdä asioita, joista nauttii. Täällä sellaisia juttuja on ollut mm.

- Rukoilu.

- Aamulla aikaisin rantasaunalla istuskelu ja heräilevän järven aamupuuhien seurailu.

- Päiväunet.

- Grillaaminen.

- Saunan lämmittäminen ja saunominen.

- Akvarellimaalailu.

- Lukeminen.

»Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.» Matt.11:28-30

Kiitos, Jeesus levosta. Ajasta toipua. Johdata ja kanna taakat, joita en jaksa kantaa. Sun on voima ja valta. Iankaikkisesti. Aamen.

PS. Eilen ja tänään uudistin blogin ja sen somekanavat. Enää ei ole Terveisin Hanna -blogia, vaan on Siunauksin Hanna -blogi. Olen jo vuosia päättänyt lähettämäni sähköpostiviestit sanoilla: Siunauksin, Hanna. Tuo Terveisin, Hanna ei enää tuntunut oikealta omaan suuhun. Haluan siunata blogin ja sen somen kautta ihmisiä. Toivottavasti siinä onnistun.